Raportti: "Kauden paras peli" - VPS otti ansaitun voiton

Ensimmäiset syyssateet olivat kastelleet Elisa Stadionin keinonurmea viikon aikana, mutta kun matsipäivä koitti, pilkisti myös aurinko kuivattamaan kenttää ja muistuttamaan Hietalahtea menneestä kesästä vielä ainakin tällä kertaa. Myös VPS-leirissä viikko oli normaalia aurinkoisempi, sillä se pääsi pitkästä aikaa lähtemään kotiotteluun voitto alla. Kauden ensimmäinen vierasvoitto oli tullut edeltävänä sunnuntaina Helsingistä, ja kolme pistettä lämmittää aina - tulivat ne miten vaikeasti hyvänsä. Vastustajajoukkue EIF ei kuitenkaan tulisi olemaan mikään helppo nakki, sillä se oli pelannut ehkä hivenen yli odotusten. Matsin alla se oli sarjataulukossa VPS:n edellä sijalla viisi. 

Tällä kertaa VPS lähti peliin heti hyvällä jalalla. Koko joukkueen tunnollinen prässi vaikeutti EIF:n kehuttua pallollista pelaamista, eivätkä vieraat päässeet rakentamaan hyökkäyksiään kontrolloidusti vaan joutuivat pelaamaan pitkää palloa puolustajien taakse. Toki muutamalle maalipaikalle EIF pääsi myös ensimmäisellä jaksolla, sillä pari kertaa näistä pitkistä palloista syntyi vaaratilanne, ja jokusen kerran EIF pääsi iskemään myös Vepsun hienoisen huolimattomuuden seurauksena. Vieraiden hyökkääjä Liukkonen sai EIF:n parhaassa maalipaikassa jalkaa vapaaksi boksin rajalle vaarallisen keskialueen katkon seurauksena, mutta viuhuva laukaus suuntautui katsomoon. 

VPS:n oma pelinrakentelu oli tässä ottelussa kenties kauden parasta, ja myös hyökkäyspeli oli tällä kertaa tasapainoista. Pariin otteeseen Raidan hyökkäyspelaajien ajatukset eivät aivan käyneet yksiin, mutta vastapainoksi pari kertaa hieno kuvio päättyi hyvään maalipaikkaan. Erityisesti Nuutisen ja Morrisseyn hieno alustus oikealta vasemmalla takatolpalla vaanineelle Samu Alangolle oli lähellä tuottaa komean maalin, mutta tällä kertaa Samun maalijyvä ei ollut ihan kohdillaan vaan veto suuntautui niukasti maalin yli. Vepsun maali ei kuitenkaan syntynyt hienosta kuviosta, vaan Sebastian Strandvallin henkilökohtaisesta juonikkuudesta. Minuutin 43 kohdalla EIF:n nuori keskikentän pohjapelaaja sai pallon vain vähän oman boksin ulkopuolella, aikaili pallon kanssa sekunnin sadasosan liikaa ja sai kohta huomata VPS-kapteenin varastaneen pallon itselleen ja juoksevan kohti EIF-maalia. Strandvallin ja pallon sekä EIF-maalin välissä oli vain maalivahti Fillion, ja tästä kaksinkamppailusta Strandvall veti pitemmän korren kun kokeneen pelimiehen varma, matala laukaus löysi tiensä verkkoon. 

Ottelulle oli tunnusomaista lukuisat torikokoukset sekä keltaiset kortit. Ulos ei ketään ajettu, mutta kortti viuhui kentällä yhteensä 12 kertaa ja penkin suuntaan vielä pari kertaa sen lisäksi. Aivan ensimmäisen puoliajan lopussa sattuneesta kulmapotkun jälkitilanteesta jaettiin niitä kaksi, kun kortin sai sekä pitkäksi aikaa kentän pintaan jäänyttä VPS-vahti Pöyhöstä potkinut Darren Smith että tilannetta protestoinut VPS-toppari Samuel Mahlamäki Camacho. Tilanteen tiimellyksessä nähtiin myös hyökkääjä Alangon komea torjunta aivan omalta maaliviivalta. Joka tapauksessa toiselle puoliajalle päästiin Vepsun 1-0 -johdosta.

Toisella jaksolla VPS tuli yhtä hanakasti kuin ensimmäisellä jaksolla, ja Samu Alanko leikkasi vasemmalta sisään ja pääsi illan toiseen maalipaikkaansa. Maalivahti Fillon torjui laukauksen vain vaivoin tolppaan, ja Fabrice Gatambiye oli paikalla pistämässä karat pussiin. Tuuletukset jäivät lyhyeen, kun rajamies tuomitsi "Fabun" olleen paitsiossa. Sen jälkeen EIF sai pari hyvää maalipaikkaa, mutta VPS-vahti Pöyhönen sekä nollasi Darren Smithin yrityksen 1vs1 -tilanteessa että torjui myös 18 metristä ammutun volley-laukauksen komealla heittäytymisellä alakulmasta. 

Puoliajan loppua kohti VPS sai peliä taas hallintaansa. 70 ja 80 minuutin välillä Vepsulla oli lukuisia puolittaisia maalipaikkoja, joista paras oli kenties Sebastian Strandvallin vaparin paikka aivan boksin rajalta, mutta tällä kertaa Seban luja laukaus ei mennyt aivan nurkkaan vaan maalivahti pääsi siihen väliin, ja EIF-puolustus klaarasi tilanteen jälleen.

Aivan pelin lopussa VPS osoitti hienoa kypsyyttä pelin tappamisessa. EIF ei ollut tyytymässä tappioon vaan painoi päälle ankarasti, mutta VPS viivytti peliä ammattimaisesti. Kulmalipulla Mudu Sarr viihdytti yleisöä tanssahtelemalla EIF-puolustajien keskellä kuin lukki, ja pallo seurasi mukana kuin noiduttu. Hyökkäyspäähän vaihdetut Eetu Rissanen ja Elisa Stadion -debytantti Kasperi Polvilampi voittivat fyysisyydellään tärkeitä palloja, ja vaikka pari kertaa EIF pääsi nostattamaan vaasalaispulsseja vielä lopussa, ei se enää päässyt kunnon vetopaikoille. Tuomarin antama lisäaika tuntui pitkältä, mutta sen päättänyt loppuvihellys sitäkin ihanammalta ja VPS ja koko stadion pääsivät juhlimaan hienoa voittoa. 

VPS:n päävalmentaja Christian Sund oli peliin tyytyväinen. 

- Meidän prässi toimi hyvin tänään. Saatiin pois heidän vahvuudet. He yrittivät sitten linjojen taakse palloja, mistä tuli vähän vaikeuksia alussa, mutta "Arekin" (Nuutinen) pääsi sitten vähän paremmin peliin mukaan ja hoiti sitten hyvin. Tosi tyytyväinen, ja tiedettiin että jos halutaan kilpailla tänään EIF:iä vastaan, niin sitten pitäisi uskaltaa prässää niitä ylhäältä. Ja se toimi hyvin. Myös linjan toiminta oli parempaa kuin viime kotipelissä. Etäisyydet puolustuksen ja keskikentän välillä olivat huomattavasti parempia nyt, ja sitten pystymme antamaan prässiä pallollisellekin, Sund kuvaili. 

Valmentaja antoi kehuja myös vierasjoukkueelle.

- Me ei missään tapauksessa pystytty pelissä rauhoittumaan, vaan EIF oli 90 minuuttia meidän boksin lähellä. Meidän pitäisi tehdä vielä töitä siihen, että saataisiin peli rauhoitettua johtoasemassakin, Sund muistutti. 

- Toki aina jos voitetaan, se on minusta hyvä peli. Mutta jos katsotaan puolustuspelin aggressiivisuutta, niin se oli meidän paras peli tähän mennessä, Sund summasi. 

VPS 1-0 EIF 

​43' Strandvall 1-0​

VPS tänään, VPS idag: Pöyhönen - Nuutinen, Lo Giudice, Mahlamäki Camacho, Garrett - Puro, Strandvall - Sarr, Gatambiye (Polvilampi 86'), Alanko - Morrissey (Rissanen 67')